Vaikka kannankin veristä kaunaa Ruotsin jääkiekkomaajoukkuetta kohtaan, niin yksi asia on selvä: ruotsalaiset osaavat tehdä musiikkia. Tämä selvisi minulle jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun kuulin radiosta Abban Dancing queen-kappaleen.
Eli siis, Abban musiikki oli ensimmäinen kosketukseni ruotsalaiseen musiikkiin, ja oikeastaan Abba oli myös (The Beatlesin ohella) ensimmäinen bändi josta oikeasti pidin. Olin kylläkin vielä niin pieni, etten ymmärtänyt sanoista mitään.
Abbahan voitti euroviisut vuonna 1974 kappaleella Waterloo ja nousi sen myötä kansainväliseen suosioon. Bändi on julkaissut 10 albumia ja heiltä on julkaistu 12 kokoelmalevyä. Yhtye hajosi vuonna 1982.
Vaikka Abba on hajonnut jo aikoja sitten, niin on se silti vieläkin aika suosittu. Lisää suosiota sille on tullut varmasti Abban musiikkiinperustuvan Mamma Mia!-musikaalin ja siitä tehdyn elokuvaversion myötä.
Pidän Abban musiikista edelleen, enkä ainoastaan nostalgiasyistä. Mielestäni yhtye on tehnyt oikeasti hienoja popkappaleita.
Ja nyt haluan vielä puhua eräästä toisesta ruotsalaisesta yhtyeestä.
Kerran katsellessani MTV:tä näin tämän:
The Ark. Miten voisin edes kuvailla The Arkin hienoutta? Ola Salo on paras. Leari on paras. Sylvester on paras. Jepson on paras. Martin on paras. Jens on paras. The Ark on paras!!
The Ark on yksi lempibändeistäni. Oikeastaan aloin pitää yhtyeestä kunnolla vasta kun olin kuunnellut heidän kolmatta levyään, State of the arkia. Nykyisin minn on mahdotonta valita lempilevyäni heidän tuotannostaan.
Rakastan erityisesti The Arkin biisien lyriikoita.
Ei varmaankaan ole yllättävää, että We are the ark-levyltä löytyvä It takes a fool to remain sane on yksi lempibiiseistäni. Se on luultavasti aika monenkin mielestä yksi The Arkin parhaista biiseistä. Mielestäni sen sanoma on vaan niin loistava ja tulee aina hyvä mieli kun kuulen sen!
Olen nähnyt bändin kaksi kertaa livenä, ruississa '08 ja ruississa '10, eli tänä kesänä. Uusimmn In full regalia-levyn biisit toimivat mielestäni hyvin livenä, ja muutenkin pidän levystä kovasti.
Calleth you, cometh I on mielestäni ehdottomasti yksi parhaista In lust we trust-levyn biiseistä. Olen saanut sen käsityksen, että se soitetaan usein viimeisenä The Arkin keikoilla, ja näin tehtiin myös ruisseissa '08 ja '10. Muutenkin rakastan In lust we trustia, siltä lvyltä löytyy monia lemppareitani, kuten Father of a son, Disease, The most radical thing to do, Beauty is the beast...
The Ark osallistui euroviisuihin vuonna 2007 Prayer for a weekend-albumin kappaleella The worrying kind. Se ei voittanut, mutta mielestäni sen olisi tietysti pitänyt voittaa!!!
Mielestäni on ihan loistavaa, että The Ark keikkailee niin paljon Suomessa, koska heidät on aina ilo nähdä livenä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti