It's the storm that I believe in

Olen täällä taas saarnaamassa ruotsalaisen musiikin loistavuudesta. Eli heja Sverige part 3 tulee tässä!

"A band that you never realized you loved" -jotakuinkin näin kuvaili NME taannoin The Cardigansia. Ja he olivat aivan oikeassa. Kysyttäessä lempibändejäni The Cardigans ei tule useinkaan ensimmäisenä mieleeni, vaikka olen pitänyt bändin musiikista jo todella kauan. Tai no en nyt kovin kauaa, jos katsotaan bändin uraa, sillä The Cardigans perustettiin vuonna 1992 ja minä ostin ensimmäisen The Cardigans levyni, Long gone before daylightin, vuonna 2003.



Long gone before daylight onkin varmaankin lempialbumini The Cardigansin tuotannosta, Super extra gravityn (ilmestynyt 2005) ohella. The Cardigansin ensimmäinen albumi Emmerdale ilmestyi vuonna 1994, ja sitä seurasivat levyt Life ja First band on the moon vuosina 1995 ja 1996.



Lovefool on First band on the moon-levyltä.

Vuonna 1998 ilmestyneen neljännen albumin, Gran turismon, jälkeen bändi piti hiukan pidemmän tauon levyjen teossa, ja julkaisi seuraavan pitkäsoittonsa, eli Long gone before daylightin, vuonna 2003.



Good morning Joan on yksi mun lempparibiiseistä Super extra gravitylta.

The Cardigansin laulaja Nina Persson on levyttänyt myös soolomateriaalia nimellä A Camp.

http://www.cardigans.com/
www.myspace.com/thecardigans

Sitten mulle hiukan The Cardigansia uudempi tuttavuus, eli Lykke Li. Taisin lukea joskus jostain lehdestä jutun Lykke Listä, ja päätin katsastaa millaista musiikkia hän tekee. Onneksi päätin.



Little bit on ihana!

Lykke Li on julkaissut yhden albumin, Youth novels (2008). lisäksi Lyken biisi Possibility löytyy Twilight New Moon-leffan soundtrackilta.



Mä tykkään tosi paljon Lykke Lin äänestä ja muutenkin hänen musiikkinsa on mun mielestä kaunista. Ja sellaista söpöä, jos musiikkia nyt voi sanoa söpöksi...

http://www.lykkeli.com/
www.myspace.com/lykkeli

Ja kolmas artisti josta aion selittää nyt on Jenny Wilson. Olen nähnyt Jennyn livenä vuonna 2009 Flow-festareilla, ja se oli tosi hyvä keikka! Mun mielestä yksi festarin parhaita. Ja sitä ennen en ollut kuullut ollenkaan Jennyn musiikkia, eli se keikka sai mut tykkäämään siitä. Harmikseni tänä vuonna Provinssissa en päässyt näkemään Jennyn keikkaa.



Jenny Wilson on julkaissut kaksi albumia, Love and youth (2005) ja Hardships! (2009).

http://www.jennywilson.net/