Piparkakkutalon rakennus sujui eilen rattoisasti musiikin tahdissa! (paitsi että mun piparkakkutalo itseasiassa romahti jo...)
Kuunneltiin Wheatusta, joka itseasiassa oli mulle jokseenkin uusi tuttavuus, vaikka ilmeisesti tää Teenage Dirtbag-biisi oli aikoinaan suht isokin hitti.
Kuulemma Wheatuksen ekaa levyä on hankalaa löytää Suomesta, mut jos joku löytää niin mulle voi kertoa että mistä ;)
Wheatuksen lisäksi kuunneltiin Red Hot Chili Peppersiä. Ennen en yhtään tykännyt Anthony Kiedisin äänestä mutta sit jotenkin jossain vaiheessa aloin tykkäämään siitä ja sit aloin myös tykkäämään RHCP:n musiikista!
Kuunneltiin vaan tota RHCP:n uusinta Stadium Arcadium-levyä, kun sitä mä en okeestaan ollut paljoa kuullut, kun mulla on vaan By The Way-levy itselläni...
Ja lisäksi kuunneltiin Siaa! Sitäkin oon kuullut ihan liian vähän.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sia. Näytä kaikki tekstit
22. joulukuuta 2010
6. lokakuuta 2010
I wear shoes so I can run
Hetken aikaa meinasin alkaa kirjoittamaan englanniksi, sillä nykyään tuntuu olevan harvassa kun kirjoitan oikeasti yhtään mitään järkevää äidinkielelläni eli suomeksi. Last.fm:n suositusten perusteella ja kauniiden lyriikoiden perusteella päätin vihdoinkin tutustua australialaiseen laulaja-lauluntekijään, tyttöseen nimeltä Sia.
Naisen biisit ovat täynnä tunnetta ja mä olen ainakin itse löytänyt itseni Anniskeluravintola Ruman tanssilattialta tanssimassa tietämättäni Clap Your Handsin tahtiin.
Ja tämän biisin mä olen kuunnellut viimeisten parin päivän aikana noin neljäkymmentä kertaa, että sekin kertoo jo jotakin. Biisin oikeata musiikkivideota en kyennyt lisäämään, vaan saatte tyytyä tälläiseen. Suosittelen kyllä oikean musiikkivideon katsomista, sillä se on erityisen kaunis, hektinen mutta kaunis. (mutta samalla aivan täysin erilainen tuotos, mitä mä olisin itse biisiin tehnyt)
Ja ihan sen takia, että tästä ei tulisi vain yksitoikkoinen päivitys haluan avautua toisestakin artistista, koska
a. viime viikonloppuna varasin kaverin kanssa lennot Pariisiin, tän kuun lopulle ja mennään itseasiassa katsomaan myös My Chemical Romancen keikkaa
b. mä tykkään tanssia tän biiseihin
c. saan jostain syystä tästä musiikista kunnon pariisi-taide-vibat vaikka tämä artisti on alunperin jenkeistä, MUTTA asuu tätä nykyä Pariisissa.
Uffie ja antaa musiikin puhua puolestaan. Artistin last.fm sivustolla (http://www.last.fm/music/Uffie) pystyy lataamaan remixin tästä Pop the Glock -biisistä.
Tälläistä tänään. Huomenna livekatsastan näillä näkymin bändit Nancy, Red Number Two ja Laivue.
Naisen biisit ovat täynnä tunnetta ja mä olen ainakin itse löytänyt itseni Anniskeluravintola Ruman tanssilattialta tanssimassa tietämättäni Clap Your Handsin tahtiin.
Ja tämän biisin mä olen kuunnellut viimeisten parin päivän aikana noin neljäkymmentä kertaa, että sekin kertoo jo jotakin. Biisin oikeata musiikkivideota en kyennyt lisäämään, vaan saatte tyytyä tälläiseen. Suosittelen kyllä oikean musiikkivideon katsomista, sillä se on erityisen kaunis, hektinen mutta kaunis. (mutta samalla aivan täysin erilainen tuotos, mitä mä olisin itse biisiin tehnyt)
Ja ihan sen takia, että tästä ei tulisi vain yksitoikkoinen päivitys haluan avautua toisestakin artistista, koska
a. viime viikonloppuna varasin kaverin kanssa lennot Pariisiin, tän kuun lopulle ja mennään itseasiassa katsomaan myös My Chemical Romancen keikkaa
b. mä tykkään tanssia tän biiseihin
c. saan jostain syystä tästä musiikista kunnon pariisi-taide-vibat vaikka tämä artisti on alunperin jenkeistä, MUTTA asuu tätä nykyä Pariisissa.
Uffie ja antaa musiikin puhua puolestaan. Artistin last.fm sivustolla (http://www.last.fm/music/Uffie) pystyy lataamaan remixin tästä Pop the Glock -biisistä.
Tälläistä tänään. Huomenna livekatsastan näillä näkymin bändit Nancy, Red Number Two ja Laivue.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)