where is my mind

Imogen Heap @ Tavastia 18.11.2010




Mä olen kadottanut viime aikoina liikaa päiviä, johonkin, en edes itse tiedä minne. Mä en löydä aikaa asioihin, joita rakastan tehdä. Tämän takia tämäkin reportti on myöhästynyt aivan liikaa. 18.11.2010 mullisti elämäni, tai ainakin voisin sanoa, että kun kyseinen nainen astui lavalle, esitellen supporting actit olin jo lähes myyty. Aikaisemmin olin povannut keikasta kyynelkanavat aukaisevaa, etenkin kun tiesin saapuvani Tavastialle lähes suoraan koulusta istuttuani neljä puoli tuntia bussissa. Ensimmäinen lämppäri, Ben Christophers, joka kuului myös Imogenin omiin riveihin, muistutti minua Anthony Greenistä (ja jokainen kuka minut tietää, on myös hyvin selvillä siitä että ihannoin hyvin vahvasti Anthony Greeniä) ja jokainen biisi oli aivan ihastuttava.  Mies lauloi keskittyneesti ja hymyili pariin otteeseen hyvin leveästi.  Toisen, hieman kummallisen, mutta hyvin taiteellisen lämmittelijän, Geese- nimeä tottelevan trion jälkeen Imogen Heap vihdoinkin valtasi lavan, ja olin jo keikan alkumetreillä onnellinen että olimme saaneet kuin saaneetkin liput kyseiselle keikalle. 

Imogen Heap osaa viihdyttää, visuaallisesti kuin musiikinkin kannalta. Biisi toisensa jälkeen täytti salin tunnelmallisuudellaan. Imogen oli ihastuttava kertoessaan biisiensä taustoja, tarinoita kaveristaan joka ei syönyt mitään eläinkunnan tuotteita, mutta pystyi silti lipsumaan suklaakeksien suhteen, huonoista baari-illoista (First Train Home) ja siitä kuinka Just For Now kertoo itseasiassa joulusta ja sitä voi pitää myös joululauluna. Olisin toivonut että olisin nähnyt hieman enemmän lavalle, mutta minulle riitti oikeastaan kuuleminenkin. Keikka täytti koko paikan luovuudella, iso puu keskellä lavaa täyttyi jokaisen biisin aikana erilaisilla valoshowlla, Imogen soitti milloin viinilaseja ja kaikkea kummallista, ja hemmetti. Tämä on yksi niistä keikoista, joista ei voi edes kirjoittaa tai kertoa täydellisesti, siellä olisi vain täytynyt olla. Just For Now:n aikana yleisö pääsi laulamaan mukana ja muutenkin yleisö seurasi keikkaa hyvin keskittyneesti.

Imogen palautti uskoni naislaulajiin taas.

Tässä loistavaakin loistavampi settilista ja vielä sidenotena, että keikka kesti yli puolen yön. Kummallista sinänsä sillä yleensä Tavastialla ollessani keikat ovat loppuneet rutkasti aikaisemmin:


THE WALK
SWOON
COME HERE BOY
CLEAR THE AREA
WAIT IT OUT
FIRST TRAIN HOME 
LITTLE BIRD
CANVAS
AHA!
SPEEDING CARS
LET GO
JUST FOR NOW
BETWEEN SHEETS
MUST BE DREAMING
CLOSING IN
GOODNIGHT AND GO
HEADLOCK
TIDAL
THE MOMENT I SAID IT
HIDE AND SEEK

I had the best time in ages

Olin katsomassa Disco Ensemblen keikkaa Tavastialla 13.11.2010. En ollut ensin yhtään varma, haluanko lähteä tälle keikalle, mutta lähdin kuitenkin, ja olin tyytyväinen, koska Disco Ensemble on mielestäni aina todella hyvä livenä! Olen nähnyt heidät varmaan kuusi kertaa livenä, en ole ihan varma :D



Semi Eternal Flame/Undo on mun lempparibiisi uudelta levyltä, ja se tietysti soitettiin myös keikalla, paras!! Suomalaisista bändeistä Disco Ensemble on kyllä yksi mun suosikeista, ellei jopa se kaikkein eniten suosikki.



En viitsinyt keikalla mennä kovin eteen koska ajattelin, etten halua pittiin. Mutta näin silti ihan hyvin ja oli hauskaa! Mun mielestä on siistiä, että Disco Ensemble on ollut myös Warped Tourilla mukana. Olis kivaa joskus päästä USA:aan katsomaan Warped Touria!



So Long, Sisters, yksi suosikeistani First Aid Kitilta. Sitä ei kylläkään keikalla kuultu, mutta halusin laittaa sen silti tähän kun se on niin hyvä!



Olisin laittanut Headphonesin tähän kohtaan, mutta ei löytynyt sopivaa videota. Joten loistava biisi 24/365 korvatkoon sen!

Seuraavaa Disco Ensemblen keikkaa odotellessa!

Viime viikolla näin tämän bändin livenä...