Eilen oli kai sitten viimeinen kerta, kun lauloin keuhkojen täydeltä It takes a fool to remain sanea, Father of a sonia ja Calleth you cometh I:ta. Surullista. Paitsi tietysti voin cd-levyn tahdissa hoilottaa noita biisejä, vaikken enää The Arkia livenä (varmaankaan) näe. Kuitenkin on aika haikeat fiilikset, koska The Ark on yksi lempibändeistäni ja bändin biisit ovat antaneet mulle paljon. Vaikka kuten sanottu, levyltä biisejä voi aina kuunnella uudestaan, uudestaan ja uudestaan...
Keikka oli hieno. Lyhyempi kuin Tavastian keikka, mutta hieno. Tulee vielä ikävä The Arkia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti